Kuka perii ja kuinka paljon, ellei testamenttia ole?
Päivitetty: 10/1/2012
Alustava viesti: Jäljempänä esitetyt tiedot on saatettu ajan tasalle uuden siviililain säännösten mukaisesti. Niitä sovelletaan 1. lokakuuta 2011 menehtyneiden henkilöiden perimysjärjestykseen. Ennen kyseistä päivämäärää menehtyneiden henkilöiden perimysjärjestykseen sovelletaan aiemman siviililain säännöksiä (lisätietoja on saatavana seuraavasta osoitteesta).
Ellei testamenttia ole, eri tapauksissa sovelletaan seuraavia periaatteita, esimerkiksi:
• Jos vainaja on naimaton eikä hänellä ole lapsia, perintö menee toisen parenteelin perillisille, joita ovat etuoikeutetut selkäperilliset ja etuoikeutetut pesän osakkaat. Jos molemmat vanhemmat ovat elossa ja vaativat perintöä yhdessä etuoikeutettujen pesän osakkaiden kanssa, osuudet ovat ½ vanhemmille ja ½ pesän osakkaille. Jos vain toinen vanhemmista on elossa, hän perii ¼ ja loput ¾ menevät etuoikeutetuille pesän osakkaille. Ellei etuoikeutettuja pesän osakkaita ole, vanhemmat ovat ainoat perilliset, ja ellei vanhempia ole, etuoikeutetut pesän osakkaat ovat ainoat perilliset. Jos pesän osakkaat ovat eri sukuhaaraan kuuluvia vainajan sukulaisia, perintö jaetaan ensin tasan sukuhaaran mukaan ja sitten edellisen säännön perusteella. Ellei toisen parenteelin perillisiä ole, perintö lankeaa kolmannen parenteelin perillisille eli tavallisille selkäperillisille, ja ellei kolmannen parenteelin perillisiä ole, perintö menee neljännen parenteelin perillisille eli tavallisille pesän osakkaille.
• Jos vainajalla ei ole puolisoa, mutta on lapsia, lapset perivät yhtä suuret osuudet. Aiemmin kuolleiden lasten osalta sovelletaan sijaantuloa sukuhaaran perusteella.
• Jos vainajalta jää puoliso, eloonjääneestä puolisosta tulee ainoa perillinen, ellei vainajalla ole jälkeläisiä, selkäperillisiä eikä sivusukulaisia aina neljänteen sukuhaaraan asti.
• Jos vainajalta jää puoliso ja lapsia, eloonjääneen puolison perintöosuuteen vaikuttaa aviovarallisuussuhde. Mikäli kyseessä on lakisääteinen tai konventionaalinen yhteisen omaisuuden järjestelmä, ennen perinnön selvitystä aviopuolisoiden laillinen yhteinen omaisuus pitää selvittää. Tämän jälkeen selvityksessä vahvistettu kuolleen puolison osuus lankeaa perillisille siviililain määräämin osuuksin.
Eloonjäänyt puoliso saa aina ¼ kuolinpesästä huolimatta lasten määrästä, joiden kanssa hän on pesän osakas. Loput ¾ jaetaan jälkeläisten kesken yhtä suurina osuuksina sen mukaan, montako heitä on, mukaan luettuna läsnä olevat valtuutetut jälkeläiset. Aiemmin kuolleen lapsen osuus lankeaa tämän jälkeläisille sukuhaaran perusteella.
• Perivätkö rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen osapuolet?
Alustava viesti: Jäljempänä esitetyt tiedot on saatettu ajan tasalle uuden siviililain säännösten mukaisesti. Niitä sovelletaan 1. lokakuuta 2011 menehtyneiden henkilöiden perimysjärjestykseen. Ennen kyseistä päivämäärää menehtyneiden henkilöiden perimysjärjestykseen sovelletaan aiemman siviililain säännöksiä (lisätietoja on saatavana seuraavasta osoitteesta).
Romanian laki ei tunne rekisteröityä parisuhdetta samaa tai eri sukupuolta olevien henkilöiden osalta.
Tässä tapauksessa perillisen aseman voi saada vain testamentilla.
