Kuka perii ja kuinka paljon, ellei testamenttia ole?
Päivitetty: 10/1/2012
Ellei testamenttia ole, eri tapauksissa sovelletaan seuraavia periaatteita, esimerkiksi:
- Jos vainaja on naimaton eikä hänellä ole lapsia, vanhemmat (tai heidän jälkeläisensä) perivät puoliksi (äidin puolen ja isän puolen vanhemmat). Jos toinen vanhemmista on kuollut jättämättä jälkeläisiä, perillinen on toinen vanhemmista tai hänen jälkeläisensä.
- Jos vainajalla ei ole puolisoa, mutta on lapsia, nämä perivät yhtä suuret osuudet.
- Jos vainajalta jää puoliso, eikä jälkeläisiä ole, puoliso perii koko perinnön täysin omistusoikeuksin.
- Jos vainajalta jää puoliso ja lapsia, puoliso saa nautintaoikeuden koko perintöön. Jälkeläiset tai isän puoleisen ja äidin puoleisen suvun perilliset saavat pelkän omistusoikeuden perintöön. Nautintaoikeus lakkaa lailla, jos eloonjäänyt puoliso avioituu uudelleen. Jälkeläiset voivat anoa nautintaoikeuden rajoitusta. Puoliso ja kaikki perilliset voivat anoa eloonjääneen puolison nautintaoikeuden lunastusta (paitsi pääasiallisen asunnon ja sen irtaimiston nautintaoikeuden osalta).
Perivätkö rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen osapuolet?
Perintölainsäädännön viimeisimmät muutokset antavat samaa sukupuolta oleville rekisteröidyn parisuhteen kumppaneille saman oikeudellisen aseman kuin puolisolla on. Sen sijaan laki ei säätele rekisteröimättömän suhteen perintöä, joten elämänkumppani ei voi periä.
