Kuka perii ja kuinka paljon, ellei testamenttia ole?
Päivitetty: 10/3/2012
Ellei testamenttia ole, eri tapauksissa sovelletaan seuraavia periaatteita:
- Jos vainaja on naimaton eikä hänellä ole lapsia, vanhemmat perivät tai se heistä, joka on vielä elossa (perintöoikeuslain 6 §). Jos vainajalta jäi vain toisen tai kaukaisemman polven selkäperillisiä, lähimmät niistä perivät yhtä suuret osuudet (perintöoikeuslain 7 §). Kun vainajalta jäi vain sisaruksia, nämä perivät yhtä suuret osuudet (perintöoikeuslain 8 §:n 1 momentti). Kun vainajalta jäi vain sisaruksia sekä toisen tai kaukaisemman polven selkäperillisiä, sisarukset saavat 2/3 perinnöstä, kun taas selkäperilliset saavat yhden kolmasosan (perintöoikeuslain 8 §:n 2 momentti).
- Jos naimattomalla vainajalla on lapsia, nämä perivät yhtä suuret osuudet (perintöoikeuslain 5 §:n 1 momentti). Aiemmin kuolleen lapsen osuus lankeaa tämän jälkeläisille sukuhaaran perusteella (sijaantulo).
- Jos vainajalta jää puoliso eikä lapsia, selkäperillisiä, sisaruksia tai näiden jälkeläisiä, puoliso perii koko perinnön (perintöoikeuslain 9 §).
- Jos vainajalta jää puoliso ja lapsia, puoliso ja lapset perivät yhtä suuret osuudet (perintöoikeuslain 9 §:n 1 momentti).
Onko rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen osapuolilla perintöoikeus?
Rekisteröimättömän parisuhteen osapuolten – Bulgarian laki ei tunne rekisteröityä parisuhdetta – pitää ennakoida omaisuuden lankeaminen toiselle osapuolelle testamentilla, koska he eivät ole laillisia perillisiä.
